5 syytä kerätä koiran jätökset

Taas kevät koitti ja keskustelu koirankakoista täyttää keskustelupalstat, kuten joka vuosi. Hitot kiuruista ja peipposista. Varma kevään merkki on kuumana käytävät koirankakka keskustelut. Itseäni tosin joka vuosi mietityttää, että miksi tästä samasta aiheesta pitää jauhaa vuodesta toiseen. Milloin ihmisille menee perille, että koirien jätökset eivät kuulu luontoon, vaan ne kerätään nätisti sieltä pussiin ja heitetään sekajätteeseen hävitettäväksi. Ne Pentit ja Pirjot, joille kakkojen kerääminen on hankalaa, parjaavat joka vuosi, että kyllä ne sinne maatuu. No niinhän ne maatuu. Muutenhan me oltais yltäpäältä paskan peitossa. Mutta mitä muuta tapahtuu ennen ja jälkeen maatumisen? Tätä ei moni koiranomistaja ymmärrä tai tiedä. Ongelma on se, että kun se maa ei nielaise sitä kikkareläjää sillä samalla sekunnilla, on sillä monia vaikutuksia mitä moni koiranomistaja ei tule ajatelleeksi.

Tiesitkö?

Koira tuottaa keskimäärin 150g ulostetta päivässä.
Suomessa on n.800 000 koiraa
Suomalaiskoirat tuottavat ulostetta n.120 000kg vuorokaudessa ja 44 milj. kiloa vuodessa.

(Laskelma vuodelta 2018)

Syyt keräämiselle

Moni koiranomistaja kuvittelee, että jätökset kerätään siitä syystä, että ne ovat esteettisesti rumia ympäristössä. No ei näky silmiä hivele, mutta ei se ole pääsyy sille miksi niitä koiran peräloosterista ulostulleita kikkareita vastuulliset koiranomistajat keräävät. He ymmärtävät syyn keräämiselle ja tässä syyt listattu tärkeysjärjestykseen.

1. Tarttuvat taudit (bakteerit, virukset)

Koiran jätökset levittävät ympäristöön erilaisia tarttuvia tauteja, jotka sairastuttavat muita koiria. Jopa niin vakavasti, että se vaatii pahimmillaan koiran hengen. Koiran ulosteet saattavat sisältää erilaisia viruksia ja bakteereita, jopa multiresistenttejä bakteereita, jotka leviävät maasta ulosteiden mukana muihin koiriin. Monissa taudeissa koira voi olla myös oireeton kantaja, eli se ei välttämättä itse ole sairaan oloinen. Siksi et voi koskaan tietää, onko oma koirasi taudin levittäjä.

Koirat kävelevät usein samoja hajuvanoja pitkin, mitä muutkin koirat ovat kulkeneet. Siinä haistelun lomassa koira ei välttämättä huomaa matkan varrelle asetettua miinaa, johon se huomaamattaan astuu. Tassuun siirtyy erilaisia taudinaiheuttajia. Koira kävelee kotiin. Samoilla tassuilla koira kävelee pitkin kodin lattioita. Koira makaa pedillään ja syö luuta, johon siirtyy näitä taudinaiheuttajia ja sitä kautta suuhun ja koiran elimistöön. Tai koira nuolee lenkistä rasittuneita tassujaan, josta taudinaiheuttajat päätyvät suoraan koiran elimistöön. Vastustuskyky joko toimii hyvin ja torjuu taudin, mutta pahimmassa tapauksessa ei. Seurauksena on suolisto-oireet. Normaalilla, perusterveellä koiralla saattaa esiintyä pientä vatsan löysyyttä, mutta osalle koirista tartunnasta seuraa yleensä paha ripuli. Koira oksentelee, ripuloi ja pahimmillaan nestehukan aiheuttamana tai suoliston rasituksen johdosta joutuu eläinlääkärille hoidettavaksi. Ja yleensä tämä tapahtuu viikonloppuna tai arkipyhinä, jolloin eläinlääkärireissu ei ole mikään pikkukeikka kukkarolle. Pennuilla ja vanhoilla koirilla vastustuskyky on heikompi kuin normaalilla perusterveellä aikuisella koiralla. Huonomman vastustuskyvyn omaavat yksilöt saattavat sairastua todella vakavasti. Mm. parvovirusripuli, jota vastaan rokotetaan, on pennuille hengenvaarallinen, koska pieni pentu ei ole saanut vielä suojaa ko. taudinaiheuttajaa vastaan. Miten näiltä taudeilta vältytään parhaiten, on keräämällä koiran kakat pussiin ja viemällä ne sekajätteeseen.

Tyypillisimpiä taudinaiheuttajia:

Parvovirus (CPV-2) Yksi maailman yleisimmistä koirien tartuntataudeista
Koiran koronavirus (CCoV1)
Koiran adenovirus (CAV-1)

2. Zoonoosit

Melkoinen sanahirviö, eikä ole kyse mistään kivasta eläintarhasta. Zoonoosi on sairaus tai infektio, joka voi luonnollisissa oloissa siirtyä ihmiseen toisesta selkärankaisesta tai toisinpäin. Eli monet koirien kakkojen mukana kulkeutuvista taudeista voivat tarttua myös ihmisiin.

Palataan aiempaan tilanteeseen, jossa koira on astunut lenkillä huomaamatta miinaan, kävelee kotiin ja tassuttelee pitkin lattioita. Näillä samoilla lattioilla kävelet myös sinä ja perheenjäsenesi. Ehkä pienet lapset tai vauva, joka konttaa pitkin lattioita. Nämä mikroskooppisen pienet taudinaiheuttajat siirtyvät käsiin erinäisten reittien kautta ja jossain vaiheessa otollisella hetkellä suuhun ja elimistöön. Voi olla, että olet itse astunut miinaan. Tai perheenjäsenesi. Pieni lapsi, joka ei vielä osaa varoa ulkona tienpielissä tai pahimmillaan keskellä tietä olevaa miinaa, astuu siihen. Menette leikkimään hiekkalaatikolle lapsen kanssa. Samoilla koiran kakkaisilla kengillä. Lapsi pistää hiekkaa suuhun juuri siitä kohtaa, johon on hetki sitten astunut. Ulosteissa olleet mikroskooppisen pienet taudin aiheuttajat ovat juuri päätyneet pienen lapsen elimistöön. Miten ulosteiden kautta leviäviltä zoonooseilta vältytään parhaiten, on keräämällä koiran kakat pussiin ja viemällä ne sekajätteeseen.

Tyypillisimpiä zoonooseja:

Moniresistentit bakteerit (mm. ESBL)
Salmonella
Kambylobakteerit
Yersinia
Klostridit

3. Loiset

Sisäloiset ovat vihuliainen vaiva ja puutteellisesti hoidetun koiran jätöksistä sisäloiset välittyvät helposti toisiin koiriin, mutta myös ihmisiin, erityisesti lapsiin. Sisäloiset aiheuttavat ihmisellä erilaisia oireita, joista tyypillisimmät on vatsaoireet, mutta pahimmillaan ne voi aiheuttaa kuumeilua, keuhkotulehdusta, maksan suurenemista ja aivokuumetta. Suolinkaistoukat voivat vaeltaa silmään ja sokeuttaa. Haluatko kokeilla? Tuskin. Koirilla sisäloistartunta aiheuttaa liudan erilaisia oireita, ennen kuin tartunta huomataan kuukausien tai vuosien päästä ja jos tartunnasta ei olla tiedetty, on koiran ulosteissa päässyt loisia jatkamaan kiertokulkua. Suomessakin viime vuosina yleistynyt loistartunta Giardia on erittäin ikävä seuralainen, jos sellaisen suolistoon saa. Giardia on ruuansulatuskanavassa elävä loinen, joka on usein aikuisella koiralla oireeton, mutta voi aiheuttaa suolistokanavassa tulehdusreaktion, joka johtaa ruuansulatuksen ja imeytymisen häiriöihin ja vaurioihin suolistossa.

Tyypillisimpiä loisia

Suolinkainen
Giardia
Cryptosporidium
Heisimadot
Hakamato

Tuleeko koiraa ylilääkitä matolääkkeillä varmuuden vuoksi?

Vastaus on ei. Aikuinen koira madotetaan tarvittaessa, sillä tiheät madotukset lisäävät loislääkeresistenssiä. Tarve selviää kakkanäytteestä, joka kiikutetaan eläinlääkärin tutkittavaksi kerran vuodessa. Pentuja, kantavia ja imettäviä narttuja ja riskiryhmään kuuluvia koiria (mm. metsästyskoirat, matkustelevat koirat) koskevat omat ohjeistuksensa. Loisten leviämistä ennaltaehkäiset parhaiten keräämällä koiran jätökset pussiin ja kiikutat ne sekajätteeseen, koska se on tärkeä osa koiran loishäätöä.

4. Vaikutukset ympäristöön ja maaperään

Koiranjätökset ovat yleensä tiettyjen alueiden ongelma, jossa liikkuu paljon koiran ulkoiluttajia. Koiran jätökset sisältävät typpeä ja fosforia, jonka seurauksena maaperän ravinteisuus kasvaa, joka suosii tiettyjen kasvien lisääntymistä. Se, että tarvitseeko maaperä lisäravinteita, riippuu alueesta. Harvemmin tarvitsee ja koiranjätökset voivat siis lisätä maaperän rehevöitymistä. Eli keräämättömillä jätöksillä on vaikutusta myös maaperään ja kasvustoon. Koiranjätösten mukanaan kulkeutuvat aineet huuhtoutuvat sade- ja kasteluvesien mukana vesistöihin ja tutkimusten mukaan tällä on vaikutusta myös mm. purojen veden laatuun (Ruth 2004). Jätöksissä leviävät loiseläinten munat siirtyvät maaperään ja tutkimusten mukaan maaperästä otetuista näytteistä jopa 66% puistoista otetuista näytteistä sisältävän loisten munia (Atenstaedt yms 2011). Eli koirasi jätöksillä on vaikutusta myös maaperään ja ympäristöön. Eli, kerää koirasi jätökset ja kiikuta ne sekajätteeseen.

5. Viihtyvyys: ulkonäkö ja hajuhaitat

Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä viihtyvyyteen liittyvät seikat. Koirankakan maatuminen kestää sääolosuhteista riippuen kahdesta viikosta noin kuukauteen. Eli maa ei todellakaan nielaise jätöksiä hetkessä. Ja kun ottaa huomioon, että koirat ulostavat kerran-pari päivässä usein samoihin paikkoihin, on nurmenlaita jatkuvasti ruskeiden koristeiden peitossa. Ei ne kovin mieltä ylentävä näky ole tai ainakaan ketään en ole tavannut, jota kyseinen näky miellyttää. Edes koiranomistajia.

Koiranomistajat, jotka eivät ole perehtyneet koiran ravitsemukseen, niin se koirankakka myös haisee. Tämä johtuu siitä, että koiralle annettu ruoka ei ole soveltuvaa kyseiselle yksilölle. Sopimaton ruokavalio tulee ulos takaloosterista suurena määränä ja pahan hajuisena, koska se sisältää paljon sulamatonta ainesosaa. Haju jää leijailemaan ympäristöön toviksi, joten ei ole kovin miellyttävää kävellä tälläisten leijojen ohi. Mikäli koirasi uloste haisee, niin sen lisäksi että keräät jätökset ja viet ne sekajätteeseen, korjaa koirasi ruokavalio kuntoon.

Miksi ongelma esiintyy juuri keväisin?

Talven aikana lumiseen ja kylmään maastoon jääneet koiran kakat eivät maadu. Miten ne voisivat maatua jäiseen maahan? Moni omistaja perustelee keräämättömyyttään, että kyllä ne sinne lumeen hautautuu. Ai että poissa silmistä, poissa mielestä? No ei, siellä ne odottavat kevääseen asti, kunnes lumet sulavat ja vasta kun maa on riittävän lämmin, alkaa maatumisprosessi. Eli ei ne sieltä minnekään ole hävinneet monen kuukauden aikana. Päinvastoin, niitä on kertynyt sinne järkyttäviä määriä, joten maaperällä onkin työtä kerrakseen niellä kaikki tavara sisäänsä ja hajottaa sinne päätyvät sinne kuulumattomat ainesosat. Kun lumikasat sulavat, niin ei ne sula suoraan alaspäin. Sieltä ne leviää ympäristöön ja jalkakäytäville, vaikka alkuperäinen kasa onkin penkan puolella. Siksi omistajan onkin syytä kiivetä keräämään ne jätökset myös sieltä lumikasasta. Koirien jätöksissä säilyvien taudinaiheuttajien infektoimiskyky vähenee lämpimillä keleillä muutamaan päivään, mutta viileämmissä olosuhteissa ulosteessa majailevat korona- ja parvovirukset voivat säilyä kuukausia. Miten näiltä taudeilta vältytään parhaiten, on keräämällä koiran kakat pussiin ja viemällä ne sekajätteeseen ympäri vuoden.

Tiesitkö?

Parvovirus on erittäin kestävä virus, joka säilyy ympäristössä tartuntakykyisenä kuukausia ja kestää myös pakkasta. Eli se saattaa muhia kuukausia lumikasaan hautautuneessa jätöskasassa, kunnes lumien sulaessa tarttuu sieltä sontakasasta ohikulkevan viattoman koiran tassuun tai omistajan kengänpohjaan. Myös kissat voivat sairastua omaan parvovirukseen, joten vapaasti ulkoileva kissa voi levittää tautia ympäristöön ja kulkeutua sitä kautta mm. omistajan kengänpohjissa sisäkissoihin.

Uusin ongelma: luonnossa lojuvat kakkapussit

Koiranomistajat, jotka keräävät jätökset, mutta hylkäävät jätöspussin myöhemmin ympäristöön ovat uusi ja suurempi ongelma kuin pelkkä koiranjätösten keräämättömyys. Koiranomistaja kuvittelee toimivansa vastuullisesti, jos kerää jätöksen. Ongelma on kuitenkin siinä, että usein koirankakkapussit eivät hajoa luontoon niin nopeasti kuin oletetaan, eli kyse on epätietoisuudesta tai epämukavuudesta, kun ei jakseta kantaa pussia mukana seuraavalle roskikselle. Biohajoavana markkinoitavat koirankakkapussit sisältävät usein muovia, jotta ne kestäisivät käytössä, mutta hajoaminen luontoon vie tuhottomasti aikaa. Kauemmin kuin itse koirankakalla menisi. Biohajoavan pussin hajoaminen edellyttää yli +50 ̊C lämpötilaa ja muita oikeita kompostointiolosuhteita. Nämä kompostiolosuhteet eivät luonnollisestikaan toteudu luonnonympäristöissä. Koiranjätöksiä ei myöskään saa kompostoida taudinaiheuttajien tuhoamisen edellyttämän erityisluvanvaraisen prosessin vuoksi. Minne jätökset pitää sitten hävittää? Sekajätteeseen. Ne menevät sieltä poltettavaksi, jolloin taudinaiheuttajat myös tuhoutuvat. Eli kerää kakat ja vie ne sekajätteeseen.

Miten lisätä omistajien motivaatiota koiran kakkojen keräämiseen?

Tiedon lisääminen. Luettuasi tämän tekstin, et voi väittää, ettetkö tietäisi miksi ne jätökset tulee kerätä ja minne. Kerrataan vielä. Koiran jätöksiä kerätään siksi, että ne aiheuttavat suuren tautiriskin erilaisten taudinaiheuttajien (bakteerit, virukset, loiset) muodossa niin toisille koirille kuin ihmisille. Niillä on myös vaikutus ympäristöön ja viihtyvyyteen. Koiran jätökset tulee kerätä ympäristöstä vähintään taajama-alueilta ja hävittää jätökset sekajätteen mukana.

Koiran ulkoiluttajalla on kaksi vaihtoehtoa:

Jätös kerätään vastuullisesti ja hävitetään se sekajätteen mukana
Jätös hylätään yleisten käytösnormien vastaisesti maastoon.

Kummanko vaihtoehdon koiran omistaja valitsee, vaikuttaa koiranulkoiluttajan pelko tulla sakotetuksi (joka suomessa harvinaista, koska resurssit), oma moraalikäsitys ja kyky ajatella muita, näkemys koiranjätösten maastosta keräämisen määräyksen tottelemisesta, sekä näkemys itsestä yhteiskunnan jäsenenä tai pelkästään yksilönä. Mikäli koet itsesi vastuulliseksi koiranomistajaksi, kerää koirasi jätökset ja hävitä ne asianmukaisesti sekajätteeseen.

Koirien jätösten keräämisestä säädetään järjestyslaissa, luku 4 14 § Koirakuri

3)pidettävä huolta siitä, että koiran uloste ei jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa.

Eli lemmikin omistaja on velvollinen lain mukaan keräämään koiran jätökset.

Mikäli aihepiiri kiinnostaa, voit lukea lisää aiheesta kouluttajan suusta -artikkelistamme V***u mitä paskaa - ja muita koirankakka keskusteluja

Lähteet:

Talvio S., Koirien jätökset ympäristöongelmana Helsingissä, 2018 [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/277639/Talvio_Satu_Pro_Gradu_2018.pdf?sequence=2&isAllowed=y]

Ranki J. Koiran välittämät zoonoosit, 2009 [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/1975/8984/TutkielmaRanki.pdf?sequence=3&isAllowed=y]

Ruokavirasto, Lemmikkieläinten taudit [https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/lemmikkielaimet/koirat/]

HS artikkeli, Koirankakka päätyi tarkkaan syyniin pääkaupungissa – jätökset voivat muuttaa kasvillisuutta ja levittää bakteereja [https://www.hs.fi/tiede/art-2000005494702.html]

Gregory S. Okin, Environmental impacts of food consumption by dogs and cats, 2017 [http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0181301]

Kliinisen mikrobiologian laboratorio, YESLAB Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta