Positiivinen kouluttaminen, kukkahattutätien hommaako?

Positiivinen koulutusmetodi ei ole mikään uusi keksintö tai kenenkään yksittäisen koira- tai eläinkouluttajan itsensä keksimä, vaan se perustuu tieteeseen. Suuria nimiä koulutustieteiden takana ovat B.F. Skinner ja Ivan Pavlov. Positiivisten koulutusmetodien teoria on ollut todistettuna tieteellisesti jo lähemmäksi sata vuotta ja sen avulla on koulutettu eri eläinlajeja yli puolen vuosisadan aikana erilaisiin tehtäviin, mm. mainoksiin, elokuviin, armeijalle kuin USA:n valtiollekin.

Ammattimaiset kouluttajat haluavat tuloksia

Aina kun eläintä kouluttaa, on otettava huomioon myös turvallisuus ja eläimen hyvinvointi. Ammattikouluttajat käyttävät positiiviseen vahvistamiseen perustuvaa kouluttamista siksi, että se on tehokkain tapa opettaa, ei siksi että se on eettistä. Eettisyys tulee kaupan päälle. Koira oppii tehokkaasti, kun se saa itse oivaltaa käytöksensä seuraukset. Jos käytöksen tekeminen on sille palkitsevaa, pyrkii se tekemään käytöstä lisää. Kun ihminen kouluttaa tehokkaasti koiraa, niin hän tekee haluamistaan käytöksistä koiralle palkitsevia ja näin koira pyrkii toistamaan ihmisen haluamia käytöksiä.

Koiramaailman jästit

Positiivista kouluttamista karsastetaan vielä monissa koira piireissä. Vastustus näissä piireissä todennäköisesti johtuu siitä, ettei tiedetä tai ymmärretä mitä positiivinen vahvistaminen todellisuudessa tarkoittaa. Usein mielletään, että se on ruokapalkkioilla houkuttelua. Oikeanlainen palkkioiden käyttö ei ole sama asia kuin houkuttelu, eli ihan mikä tahansa namien syöttely ei ole tehokasta kouluttamista.

Eikö rankaisua käytetä ollenkaan?

Palkkioon perustuva koulutus ei tarkoita sallivaa, mutta se ei myöskään tarkoita etteikö minkäänlaista rangaistusta olisi. Kun koulutetaan koiraa, niin palkkion poistoa suurempaa rankaisua ei tarvitse käyttää. Palkkion poisto, eli se mitä koirasi sillä hetkellä eniten haluaa, on tehokkaampi rankaisu kuin mikään muu. Oikein käytettynä tämä ”rankaisu” on huomattavasti tehokkaampaa kuin fyysinen rankaisu, koska siinä pelataan asialla, jota koira sillä hetkellä eniten haluaa.

Mikäli olet osannut kouluttaa koiralle taidon riittävän hyvin, ei edes palkkion poistamista tarvitse käyttää. Palkkion poisto, jota kutsutaan myös nimellä negatiivinen rankaisu, ei huononna eläimen ja kouluttajan suhdetta tai luo eläimelle pelkotiloja. Turhautumista se tosin yleensä aiheuttaa, puolin ja toisin. Yleensä aversiivisia keinoja tai rankaisemiseen perustuvia menetelmiä käyttävät aiheuttavat tietämättään koiralle monia ei toivottuja lieveilmiöitä, kuten pelkoa. Yleensä fyysistä rankaisua käytetään silloin, kun omat taidot ei riitä. Kun opettelee kouluttamaan, ei tarvitse käyttää rankaisua koulutuksessa.

Minkä takia vanhanaikaisia, rankaisuun perustuvia menetelmiä sitten vielä käytetään?

Maailma muuttuu hitaasti. Oppimisteorioita ymmärtäviä ja hallitsevia kouluttajia on onneksi koko ajan enemmän. Myöskin näiden teorioiden soveltaminen tuntuu ihmisistä haastavalta ja vaikealta. Ihmiselle on tyypillisempää tehdä niin kuin aina on tehty. Ihmiset haluavat myös asioita nyt ja heti. Positiivinen kouluttaminen saattaa viedä hieman enemmän aikaa, mutta sillä saadaan aikaan kestävämpiä tuloksia ilman ei toivottuja lieveilmiöitä.